Mietinpä tässä tätäkin, kun paikallista lehteä lukiessani törmäsin uutiseen sairaaloiden täyttyvän liukastuneiden kansalaisten ranne- ja nilkkavammojen hoidosta. Ei ihme, että täyttyvät. Tiet kuin peiliä vaihtelevien pakkasten ja suojasäiden jäljiltä. Auraajan käytyä kävelyteillä, jälki on entistä hurjempi. Ei siihen auta kenkien liukuesteet eikä edes kävelysauvatkaan. Pitkään saa odotella, ennenkuin hiekoittaja ehtii hätiin. Se kyllä auttaisi, jos tapahtuisi vikkelämmin. Pakostakin tulee mieleen, mistä on kyse. Koko syksy on ollut lumetonta ja sulaa. Ei ole kunnilla ollut auraus- eikä lumenajokuluja. Luulisi silloin säästyneen kuntien kassaan pitkä penni, jota voitaisiin nyt ulosmitata oikea-aikaisina auraus- ja hiekoitustoimintoina. Eihän se raha itsestään kulu, jos momentilla ei ole ollut kulutarvetta.