perjantai 25. syyskuuta 2015

Perjantai 25.9.2015. Lämmintä, aurinkoista. Niin oli eilenkin. Eilen kävi tytär ja lapsenlapsi. Odotettuja vieraita. Tai ei vieraita, omaa väkeä. Syötiin, leikittiin. Paljon on lapsi oppinut, puhumaan, olemaan. Sanoja ja lauseita, mielekkäitä, miettiviä, kysyviä. Lapsessa huomaa, miten aika kuluu, miten elämä menee eteenpäin. Eteenpäin sittenkin, ulkomaailman kaaoksesta huolimatta. Sydäntä lämmitti, kun lapsi pyysi vähän ennen kotiinlähtöään: Ota mummo syliin! Kauneimmat sanat maailmassa: Ota syliin. Niillä pääsee monen harmaan päivän läpi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti