Huhtikuu aluillaan. Pääsiäinen ja kylmää kuin kellarissa. Onneksi sateli, kasteli maan, se tietää kevättä, vaikka odottaa pitääkin.
Vaalikuume hehkeimmillään, mutta ei ole paljon, mistä luvata, paitsi leikkauksia. Saas nähdä, mitä niskaan ropisee, jahka vaalit on ohi. Mitä ja kenelle. Näyttää että etuoikeutetut ovat eduistaan huolta pitäneet. Sieltä ei leikata, sakset käy lähempänä meikäläisten päitä.
Yksi kelvollinen ehdotus on ikäänkuin sivuhuomautuksena vilahtanut. Tehtäisiin toimeentulotuesta vastikkeellista. Heikoimpaan ainekseen sekin kyllä osuu, mutta toisaalta. Miksi pitää terveelle ja työkykyiselle ihmiselle maksaa pelkästä kotona olosta. Mikäli on terve ja työkykyinen, kaikki toimeentulotuen saajat eivät ole. Mutta jos on, niin hyvin voisi ohjata sellaiselle tuen saajalle tukea vastaan työtä, sellaista, jota asianomainen pystyy tekemään vaarantamatta omaa tai työn kohteen terveyttä ja turvallisuutta. Töitä löytyisi roppakaupalla. Vanhusten ulkoiluttamiseen, virkistystoimintaan, pienten kotihommien, siivouksen, kaupassa käymisen suorittamiseksi. Moni muukin homma sopivalla ohjauksella onnistuisi. Joten, mitä jos mietittäisiin asiaa. Ei olisi tarpeen silti hiki hatussa huhkia. Pienempikin aika tai jakso välillä riittäisi. Tässä pitäisi vain taas kerran huomioida, ettei muita etuja leikattaisi. Sosiaaliturvan eturemontti on kiireellisimpiä asioita. Työtä suosivaksi, turhian kiemuroita poistaen. Etuja voitaisiin varmasti sen jälkeen nostaakin, että toimeentulo paranisi. Terve järki käyttöön, uusi eduskunta! Hieman inhimillisyyttä ja suoruutta!