sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kovalevyllemme ladataan huolten kirkuva kirjo. Ukraina, pahenee vain. Ei riitä ihmisen kyky tulkita historiaansa. Viimeisestä maailmansodasta sentään 70 vuotta. Niin kauan Eurooppa pysynyt rauhassa Jugoslavian kahakkaa lukuunottamatta. Ja nyt, tulevaisuutta härnätään. Mistä löytyisi viisas mies? Tai nainen? Joku joka pyöräyttäisi avainta. Stop! Ei eteenpäin tätä tietä.
Yksityiset edut menevät kansojen etujen edelle. Vallan vartijoiden edut kansalaisen kärsimyksen edelle.
Välittäminen yleensäkin tuntuu olevan hakusessa. Hiljattain uutisoitiin tilasto lasten tapaturmaisista kuolemista. Kyllä pysäytti. Lasten itsemurhia yli 50 kolmena viime vuonna. Mikä saa lapsen päätymään noin lopulliseen ratkaisuun. Välittämisen puute, kyvyttömyys huolehtia lapsesta, silmien ummistaminen kiusaamiselta koulussa, koulumatkalla, kasvatusasenteiden kontrolloimattomuus.
Myös tapaturmaisia kuolemia voitaisiin estää ja vähentää, jos olisimme enemmän hereillä. Hukkumisonnettomuudet mm. Lasta pitää seurata vesillä tai rannalla oltaessa. Vanhempien päihdehöyryt vähentävät kykyä seurata ja huomata. Sama koskee muitakin tapaturmia. Lapsi on ainutkertainen. Ei saa takaisin, jos hänet kerran menettää. Olisi hyvä ajatella asiaa tästä näkökulmasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti